Olen opiskellut koulutetuksi hierojaksi v. 2025-26 Pohjanmaalla, Folkhälsanin Norrvallan toimipisteessä. Elinikäisestä oppimisesta lienee tullut mantrani, jota olen itsepintaisesti hokenut ja toteuttanut. Parikymmentä vuotta kirjastoalalla opetti yhtä jos toistakin, mutta todellinen inspiraationi tekemisiini on kuitenkin aina syntynyt ihmisten kohtaamisissa joogasaleilla ja hoitopöytäni äärellä. Hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavat tekijät ovat aina kiinnostaneet minua – niin psyykkiset kuin fyysisetkin vaikuttimet, ts. ihmisen kokonaisvaltaisuus.

Valmistuin diplomivyöhyketerapeutiksi tamperelaisesta luontaisalan koulutus- ja hyvinvointikeskuksesta Medika Novasta syksyllä 2015. Halusin kouluttautua nimenomaan Medika Novan alaisuudessa, sillä keskus on tarjonnut asiantuntemustaan Suomessa maineikkaan Anna-Kaarina Lindin johdolla jo 1980-luvulta lähtien. Opinnot koostuivat vyöhyketerapian teorian lisäksi mm. lääketieteen peruspinnoista, ravitsemusopista, luontaislääketieteen opinnoista ja mielenterveystyön perusteista.

Lisäksi olen valmistunut ravintoneuvojaksi Suomen Terveysopisto Saluksen kouluttamana marraskuussa 2021. Ravintovalmennukseni pohjautuu siis yhdistelmään virallista ravinto-oppia, kansainvälistä luontaislääketiedettä sekä funktionaalisen lääketieteen viimeisimpiä ravitsemusoppeja.

Hoitofilosofiani

Uskon, että että asioita – myös ihmisten hyvinvointia – kannattaa katsoa useasta näkökulmasta. Mieli ja keho kulkevat käsi kädessä. Siksi on tärkeää kuunnella kumpaakin puolta, ja vaalia niiden tasapainoa. Keho elää ja hengittää ravinnosta, joten ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa. Keho myös kerää itseensä tietoa, ja eletty elämä näkyy kehon olemuksessa: sen joustavuudessa, jäykkyyksissä, kivuissa ja virheasennoissa.

Uskon, että jos kehossa on kipua tai se oireilee, on se merkki muutoksen tarpeesta. Jokin vanhaksi todettu tapa tai tapa olla ei välttämättä enää toimikaan, ja keho viestii tästä.

Sen sijaan, että keskityn vain hoitamaan oiretta, on tärkeää myös miettiä, mistä se ylipäätään johtuu. Kipu ei ole minuuden pala, jonka voi ulkoistaa ja sulkea pois, vaan se on osa kehon toimintaa. Kivun ei kuitenkaan tarvitse olla osa sinua hamaan loppuun asti eikä sitä tarvitse sietää. Kroonistunutta kipua voidaa hoitaa. Kivun luonteesta riippuen avuksi voi ottaa esim. kehon manipulaatio- tai mobilisaatiohoidon, sopivan luontaishoidon sekä oikeanlaisen fyysisen harjoituksen. Ne voivat siirtää kivun takaa-alalle tai häivyttää sen kokonaan.

Minä ja jooga

Sain ensikosketuksen astangajoogaan Tampereella v.2003. Muistan hyvin tuon ajan, sillä joogaharjoitukset tekivät aloittelijaan suuren vaikutuksen. Harjoitusten myötä olen herkistynyt tarkkailemaan itsessäni tapahtuvia muutoksia.

Terveys on asia, jota kukaan ei voi tehdä minun puolestani enkä saa sitä pilleripurkista. Lääkärikään ei osaa tehdä mitään, kun esimerkiksi jäykkä niska vaivaa tai selkää kolottaa. Hetkellinen apu saattaa löytyä hierojan käsistä, mutta jos en pidä huolta itsestäni, palaa sama vanha vaiva pian takaisin. Erityisesti päätetyöskentely ja huono ergonomia aiheuttavat monille paljon särkyjä ja liheyskireyksiä.

Joogan kautta olen oppinut ymmärtämään ihmisen anatomiasta aika lailla. Mielestäni ihmiskehoa voi tarkastella parhaiten itsensä ja omien kokemustensa kautta. Alussa monet mahdottomilta tuntuneet asanat eli asennot ovat auenneet vuosien myötä. Keho on alkanut avautua ja kiertyä ihan uudella tavalla. Pystyn hyödyntämään harjoituksista opittua tietoa hoitopöydällenikin.